Eiliselle en voi mitään, huomista en voi käyttää tänään (Kirre 21.10.-08)

Kävin tänään haastattelemassa päihdepsykiatrisella osastolla potilasta, joka halusi siirtyä nimenomaan meille eikä ns. hyväksyttyihin päihderiippuvaisten asumispalveluihin. Kysyin häneltä, miksi hän haluaa nimenomaan meille? Vastauksessaan hän korosti meillä saatavaa vertaistukea, jota muualta ei saa. 
Hän kertoi myös haluavansa lopettaa kaiken oheiskäytön, hän on korvaushoidossa, jota oli aikaisemmin
runsaasti. Hän halusi myös saada elämänsä raiteilleen, mitä se ei ole vuosikausiin ollut, koska hän
on mennyt aineiden perässä minne milloinkin ilman päämäärää. Hän sanoi olevansa kyllästynyt ja
täynnä elämää, jota on kauan viettänyt. 

Vakuutuin hänen halustaan muuttaa elämänsä suuntaa. Olen aina vannonut intuition nimeen ja mie-
lestäni hänen kohdallaan nyt oli se hetki, että hän tarkoitti mitä sanoi. Se ei tietenkään tarkoita, että
hän nousee siivilleen kerrasta. Useimmat räpiköivät monta kertaa ja vielä useammat eivät koskaan
nouse siivilleen. Tapasin hänet edellisen kerran pari kolme vuotta sitten, jolloin hänen tilanteensa
oli tosi huono. Näin hänessä silloinkin potentiaalin toipua, hänen ajatuksissaan oli oikeanlainen itu
versomassa. Nyt hän on valmiimpi ja pohdiskelut oman pään sisällä ovat tuottaneet tuloksia, joista
voi alkaa jotakin parempaa.

Sain viikonloppuna sähköpostin, jossa kysyttiin haluaisinko pitää puheen Salon Asunnottomien
yössä 17.10.-14. Ikinä en ole puhetta pitänyt, mutta kun tällainen kunnianosoitus tulee kohdalle,
siitä ei voi kieltäytyä. Pidän sitä kunnianosoituksena tekemästäni työstä. 

Kolmempi kuin kolmas ja naisempi kuin nainen

Pari viikkoa sitten maleksiessani marketissa cd-laareja kierrellen osui käteen vajaalla kympillä
Kolmannen Naisen uusin Me ollaan ne. En hankkinut kyseistä levyä sen ilmestyttyä, koska pe-
tyin aikanaan Sydänääniin, tahmeaa ja sekavaa, halusin välttää saman kokemuksen, uuden petty-
myksen bändiltä, jonka ajan luulin olevan ohi.

Niin ei kuitenkaan käynyt. Onneksi.Tulos on loistava, ainakin reilun kymmenen kuuntelukerran jälkeen.
Tuottaja on vaihtunut Sakari Pesolasta Riku Mattilaksi, sillä on varmaan osuutta jonkin verran.
Kokonaisuutena mulle tulee mieleen Onnen oikotien kokonaan aikuistunut Kolmas nainen. Mitä
se tarkoittaa? Se tarkoittaa tiukempaa, kovempaa, herkempää ja lyyrisempää Kolmatta naista samalla kertaa. Kuitenkin tämä on enemmän Kolmatta naista kuin yksikään aikaisempi tuotos.Lyriikkaan
haluan tässä eniten kiinnittää huomiota. Hanhiniemen kyky tehdä arkisin keinoin suuria elämänfi-
losofisia havaintoja on uskomaton ja valmista lyriikkaa ja poljennoltaan dynaamista ja polveilevaa.

Kastoin paskaan pensselin
ja omaan nurkkaan kumpikin
jumitti kun maalasin
ruskealla parketin.
Omaan nurkkaan kumpikin
juuttui tuijottelemaan
lattiaa ja toisiaan.
Kuivuuko tuo milloinkaan.
.......................
Ei niitä aika pese pois
vaan on kuin rivommin ne esiin tulleet ois
siis pensselin etsin käsiini ja maalasin
maalasin
maalasin
..................
kuivuuko tuo milloinkaan

Runon nimi on Pensseli, jossa kuvataan ihmissuhdetta, missä kaikki ei mene kuin Strömsössä ja
lopullinen tuho koittaa kun kaikkirevitään ensin auki ja sitten maalataan päälle.

Kaupunki on aavikko, aavikolla asunto
asunto on laatikko

jonka rakosista tuulee, lämpö häviää
josta euforia lähtee, alakulo jää

---------------------
Kuka näitä palikoita järjestää
Kuka aikatauluttaa maailmaa
-----------------------
Kaupunki on aavikko
jossa kaipaan kosketusta, hyväilevää katsetta

Nykyinen yhteiskunta, joka mittaa kaiken rahassa saa kyytiä muissakin runoissa kuin Kaupunki
on aavikossa. Erityisesti Pohatta, ja Hevonpaskankuningas.

Tapa millä Hanhiniemi käsittelee ihmisen yksinäisyyttä ja yhteiskunnan rattaissa on niin kouriintuntuvaa ja koskettavaa, että pidän näitä lauluja/runoja merkittävinä kuvina nyky-yhteiskunnasta.

Katedraalin kello lyö, lokkiparvi metelöi
herra bocadilloo syö, kulkujätkä ikävöi.

Sairaus nimeltä päihderiippuvuus ja mieleen vaikuttavat lääkkeet

Harri Nyman Rehapista kirjoitti 14.4. Turun Sanomissa raittiista elämästä ja raitistumisen syistä hyvin ansiokkaasti. Kirjoituksesnsa lopussa hän kiinnittää huomionsa päihderiippuvaisten psyyken- ja mielialalääkkeiden käyttöön. Tähän asiaan tuskin
koskaan saadaan yksiselitteistä ratkaisua, mutta laitan vielä yhden lusikan tähän
soppaan.

Useita kymmeniä vuosia päihdetyötä tehneenä olen nähnyt satoja ihmisiä, jotka ovat 
pyrkineet päihteistä eroon, jotkut paremmalla, jotkut huonommalla menestyksellä. Useilla
heistä on ollut käytössään rauhoittavia lääkkeitä vieroitusoireisiin. Sitä olen ihmetellyt ja ihmettelen edelleen, että vieroitusoireet kestävät joillakin ihmisillä jopa vuosikymmeniä,
jos katsotaan lääkkeiden käyttöajan pituutta. Useimmilla heistä ei ole psykiatrista diag-
noosia tai jos on niin se on masennus tai ahdistushäiriö. Näiden sairauksien yhteys
päihderiippuvuuteen on kiistaton. Tästä tulee mieleeni eräs tuttuni, jolla on päihderiip-
puvuuden lisäksi ADHD. Hänen ADHD sairauttaan ei voitu hoitaa ennenkuin päihderiip-
puvuus saatiin hoidettua, jotta tiedettiin, mitkä oireet johtuivat päihderiippuvuudesta ja
mitkä ADHD:sta. Tämä tie on pitkä ja vaikea, mutta ainoa, jotta tiedetään ovatko mielenterveyden ongelmat johtuneet päihteiden käytöstä vai toisinpäin. Usein psyyken-
ja mielialalääkkeiden käyttö voidaan vähentää tai lopettaa kokonaan, kun päihderiippuvuus 
ei ole aktiivisessa vaiheessa. Tosiasia kuitenkin on, että addikti on aina addikti, mutta
toipunut addikti ei tarvitse enää päihteitä.

Tässä en puhu ollenkaan ihmisistä, jotka syövät psyykenlääkkeitä psyykkiseen sairau-
teensa. Se on täysin eri asia, koska silloin lääkitys on tärkeä osa ihmisen hyvinvointia.
Itse olen toipunut masennuksesta ja minulla oli muutaman vuoden ajan kaksi lääkettä,
joista toinen lopetettiin viikko sitten puolen vuoden alasajon jälkeen. Toisen kanssa
elän todennäköisesti lopun elämääni. Se on minulla estolääkityksenä kuten masentu-
neiden vertaistukiryhmäkin.

Vertaistuki on tärkeä tuki itsensä ja tunteidensa hyväksymiseen ja ymmärtämiseen,
kuten Harri Nyman kirjoituksessaan viittasi. Päihderiippuvuudella ja masennushäiri-
öillä on paljon ristikkäisyyttä, mutta myös paljon samoja tuntemuksia itsestä ja ympä-
röivästä maailmasta, kun oma elämä on kaoottisessa tilassa.

Vapautuksen myötä alkaa arvostamaan itseään, toisia ja elämää.
(B, Piirileikistä sianpolkka)

AA:ssa alla viikonlopun

Sain olla tänään läsnä AA:n avoimessa ryhmässä kolmen opiskelijan kanssa.
Lisäksemme paikalla oli kahdeksan ihmistä, nuoria ja vähän vanhempia. Kaikki
halukkaat pääsivät ääneen, nöyrinä ja kiitollisina elämänvalinnastaan ja toipumisen tiestään. Opiskelijani olivat jokainen vaikuttuneita avoimesta ja lämpimästä
ilmapiiristä, josta huokui rehellisyys ja suoruus sekä kiitollisuus oman itsensä
paremmasta tuntemisesta ja tunteidensa hyväksymisestä, mikä ennen oli ollut
mahdotonta. Tuntui upealta, että yksi toipujista on tulossa infoamaan Turva-
tupaan NA:n toiminnasta ja halusi kertoa sen palaverissa. Todellakin ensi maa-
nantaina klo 16.15 on NA-infoa työntekijöille ja heti sen jälkeen asiakkaille.
Murentui taas yksi harhaluulo, kun huomasin, että AA:ssa käy myös muiden
aineiden käytöstä toipuvia kuin alkoholin. Toisinpäin olen tiennytkin käyntejä
palavereissa olevan. 

Ensi tiistaina klo 14 alkaa AA-ryhmä 83:n toiminta Rautakallionkuja 10:ssä,
vetäjänään Ilkka. Tarvittaessa on mahdollista saada Turvatuvan esittelyä pa-
laverin jälkeen ja saunakin on kuumana. Toivon, että tämä toiminta lähtee käyn-
tiin pikkuhiljaa ja saa antaa toivoa toipumisesta ja sairauden tunnustaminen
helpottaa elämää ja toipumista. 

Terävöitetty toimintamallimme on hyvässä vauhdissa ja ehkäpä tulevaisuudessa
Turvatuvassa voisi kokoontua myöskin NA-ryhmä säännöllisesti. Lähiviikkoina 
alkavat myös virtsasta otettavat huumetestit, kunhan saan tilauksen tehtyä
ja muutkin käytännön järjestelyt hoidettua. 


                   Kaikki minun kissani

                   Kaikki minun kissani
                   puhuvat omaa kieltään
                   Yksi sanoo:Grrr
                      toinen: Uii
                   Kolmas kertoo: Gnäy

                   Monta muutakin kissaa
                         olen nähnyt,
                   jokaista kuunnellut.
                   Eikä yksikään niistä
                   ole sanonut: Miau.

(Satu, Piirileikistä sianpolkka) 


  

Kokemusasiantuntijan ja ammattilaisen kohtaaminen

Tällä viikolla käydessäni Helsingissä istui samassa vaunussa kolmekymppinen
mies, joka oli nauttinut niin tuhdin aamiaisen, ettei konduktööri saanut häntä
inahtamaankaan saati sitten lippuaan esittämään. Paikalle tuli myös matkustaja
joka oli lääkäri ja hän kokeili pulssia ja yritti herätellä, mutta mitään ei tapahtu-
nut, joten he päättivät soittaa noutajat seuraavalle asemalle. Heitä ei sitten kuu-
lunut, joten konduktööri pyysi vartijat Karjaalle. Siellä tajunnantasoa tutkittiin 
kuten pitkin matkaa. Vartijan tullessa he pohtivat asiaa ja päätyivät siihen, että
kaveri on toimitettava putkaan. Tällöin ehdotin kohteliaasti, että olisi hyvä viedä 
lääkärin kautta, koska potilaalla on ilmiselvästi muutakin päässään kuin alkoholia.
Ns. normaalisti sammunut ei ole tuommoinen, sensijaan alkoholi ja bentsot saa-
vat kylläkin tällaisen aikaan. Niinpä lääkäri kehotti vartijaa viemään lääkärin kautta putkaan.

Edellinen oli hyvä esimerkki siitä, miten ammattilaisen ja kokemusasiantuntijan yhteistyö voi parhaimmillaan toimia, kun on molemminpuolinen luottamus. Tä-
oli myöskin hyvä esimerkki siitä, miten tärkeässä asemassa intuitio on kaikessa ihmissuhdetyössä. Se toimi meillä kummallakin.

Koulutuksessa oli kyse KoKeNetin pilotin aloittamiseen liittyvistä kuvioista ku-
ten työnohjauksesta, kokemusneuvojien toimeksiantosopimuksen allekirjoitta-
misesta, asian pitkittymisestä ja sitkistymisestä johtuvan hengen laskun uudel-
leen nostamisesta. Asiat saatiin selvitettyä ja päivän lopuksi taidettiin olla kaikki
tyytyväisiä päivän antiin ja odotamme innolla Tampereen pilottia 15.5. - 30.6.
Varsinainen neuvontapalvelu alkaa syksyllä. Puhuttiin useaan otteeseen siitä, 
miten tärkeä osuus intuitiolla ja tuntosarvilla on nettivastaamisessa, on pys-
tyttävä löytämään rivien takaa ja välistä asioita, eikä voi olettaa, ei opettaa.
On löydettävä kysymyksen ydin ja pystyttävä motivoimaan kysyjä. Tehtävämme
on antaa hänelle pakillinen työkaluja kysyjän reppuun eväiksi elämän matkalle,
jotka hänen on syötävä itse.

Sähköpostiin tuli kutsu Kokemusasiantuntijoiden kokoontumisajoihin Helsingissä 5.6.. Sinne olisi taas lähdössä skodallinen ihmisiä Turusta. Tulossa on kokemus-
asiantuntijoita ympäri Suomea, odotan sieltä paljon, tuttuja ja tuntemattomia, joista tulee tuttuja. Tämän tapahtuman järjestää KoKoA ry, joka pitää info-ti-
laisuuden Turun A-killan Jokituvalla 21.5. klo 9.30. Yhdistyksen nimi tarkoittaa
koulutettuja kokemusasiantuntijoita. Yhdistys haluaa tehdä itseään tunne-
tuksi myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella ja olen lupautunut Varsinais-Suo-
men yhteyshenkilöksi ihmisille, jotka haluavat liittyä yhdistykseen toimia siinä
mukana.