Uutta kohti, mieli avoimena ja parasta toivoen

Loman jälkeinen ensimmäinen viikko töissä toi paljon uutta ja ennekaikkea hyvää. Keskiviikkona
meitä tuli tervehtimään entinen asiakas yli 13 vuotta raittiina ollut ihminen naisystävänsä kanssa.
Hänen raittiutensa alkoi meiltä ja hän käy turisemassa pari kertaa vuodessa. Muistellaan vanhoja
ja suunnitellaan uusia. Nyt laitetaan suunnitelma käytäntöön. He haluavat olla mukana kehittä-
mässä Turvatupaa ja ja tulevat silloin tällöin yöpäivystäjiksi ja samalla tarjoavat vertaistukea asuk-
kaillemme. Hänet olen tuntenut vuodesta -77 lähtien, kun molemmat olimme nuoria. Hän oli yksi
hurjimpia ja vaikeimpia asiakkaitani, vastuuta mistään ei silloin ollut. Kun entiset raitistuneet asukkaat tulevat käymään ihan vaan kahville, se on paras palkinto tehdystä työstä.

Torstaina poikkesi kahville Jussi, joka raitistui 11 vuotta sitten. Hän on kertonut, että kun hän tuli hirveässä krapulassa asumaan ja makasi hikisenä ja vapisevana sängyllään ja ajatteli: en halua tätä enää kokea ja siitä se lähti. Hän muistaa aina sanoa, että Turvatupa auttoi hänet raittiuden alkuun, vaikka se oli Jussi itse, joka teki päätöksen ja toimi sen mukaisesti. Hänellä on nyt ollut vaikeuksia välilevynsä kanssa eikä pystynyt ajamaan autoa, joten vein hänet kotiin ja Jussi esitteli asuntonsa.

Lauantaina mentiin sitten Saramäkeen tapaamaan vankia työkaverin kanssa. Veimme hänen maal-
lisen omaisuutensa sinne, vaatteita pääasiassa. Ensimmäisenä hän kiitti, että tulimme, että edes
joku uskoo häneen, kun ei itsekään aina oikein usko. Hän oli tehnyt päätöksen toipua päihderiip-
puvuudesta, koska ei saa enää mitään siitä elämästä, mitä on viime vuodet viettänyt. Hän on aloittanut lukion loppuunsuorittamisen ja aikoo vapauduttuaan kouluttautua ammatillisesti. Jotta
kaikki sujuisi hyvin ja hän saisi riitävästi tukea käymme neljän viikon välein hänen luonaan. Olemme
aloittaneet oman kotiuttamiskoulutuksen jo nyt, vaikka vapautumiseen on vielä paljon aikaa.
Tähän pätee se mikä kaikkeen päihdehoitotyöhön, apua on annettava silloin kun sitä tarvitaan, eikä silloin kun se sopii työvuorolistaan. Mehän emme suurinta työtä tee, vaan hän, joka päihriippu-
vuudesta on toipumassa.