Lomalaisella ei ole asiaa

                 Minulla ei todellakaan ole asiaa. Ilmestyin tänne vain siksi, ettette luule minun siirtyneen
sinne missä halput ja huilut soi (anteeksi Kyllikki Mäntylä, kun lainasin Lastenkamarin tarinoitasi).
Edellämainittu teos on hieno pakinakokoelma lapsiperheen elämästä joskus kauan sitten eikä se ole
vanhentunut vieläkään, koska se käsittelee elämää sen peruselementtien lähtökohdista käsin.
Niissä on samanlaista yleispätevyyttä, kuin TV:n puolelta Perhe on pahin ja Pokka pitää sarjoissa.
 On harvinaista nykyisin, että pystyttäisiin tekemään sellaista komediaa tai sketsisarjaa, mikä on
yleisinhimillinen ja hauska. Spede Pasanen sanoi aikoinaan, että on vain kaksi aihetta mitä hän ei käsittele
ohjelmissaan ja elokuvissaan ja ne ovat uskonto ja politiikka. Hän myös toimi tällä tavalla.

                     Muistan lapsuudesta, että yksi kesän kohokohtia oli, kun istuimme maitolaiturilla vil-
kuttamassa autoille. Kerran kesässä maitolaiturin ohi ajoi Spede avoautollaan (Triumph tai Porsche)
ja voittaja oli se, jolle Spede vilkutti. Lisäryytiä asiaan antoi se, että Spede oli naapurin veljesten serkku, joten mekin oltiin veljeni kanssa Speden lähes sukulaisia.


                  Aamulla lähden Siilinjärvelle ja palaan lauantaina. Viikon päästä alkaa työt. Moni on ihmetel-
lyt, miksi pidän työkännykän lomalla päällä. Puheluista puolet tulee asiakkailta ja puolet työntekijöiltä.
Yhteydenotot eivät minua häiritse yhtään, koska varsinkin asiakaspuhelut varsinkin ovat niitä, joissa ha-
lutaan puhua nimenomaan minun kanssani. Puheluita tulee 2-3 viikossa. Kun olin nuori ja tuore näissä
töissä, muistan miten tärkeää oli, että oli joku, jolta voi kysyä neuvoa tai vahvistusta omalle päätökselleen.


                   Nyt tämä luiskahti taas tälle puolelle. Ei pitänyt ja silti meni. Syyskuussa olisi Logomossa Ian Anderson kera Jethro Tullin. Oman tiensä kulkija vailla vertaa.


Huomasin, että koneeni kello on perseellään, koska näyttää vuotta 2000, mutta älkää siitä välittäkö.