Kaikesta syrjässä ja ulkopuolella

"Ajattelin, jos voisin tulla Turvatupaan. Nyt oon menoss lopettamaan kokonaan yhden lääkkeen. Tulee olemaan tosi pahat oltavat. Oon jättänyt kaikki vanhat "tuttavat"."

"Mulla on meinaan aidosti tarkoitus alottaa täysin uus elämä ja tuo kaikki vanha paska! Ja on tosi hienoa huomata että on ihmisiä ketkä ovat valmiita tukemaan mua sataprosenttisesti! Koska se on
kylmä tosiasia että yksin en siihen pysty....... En halua enää olla noiden tiettyjen ihmisten kanssa missään tekemisissä!"


Nämä ovat suoria lainauksia niistä kirjeistä, joita olen saanut kesälomani jälkeen, osasta niistä.
Ne ovat kirjeitä ihmisiltä, jotka kustannustehokas ja kannustava sosiaali- ja päihdehuolto on hy-
lännyt ja heittänyt sivuun, koska he ovat toivottomia tapauksia. He ovat saaneet oikeuden yh-
teiskuntamme kustantamaan saattohoitoon, korvaushoitoon ja ajan myötä sen kuningaslajiin,
ylläpitohoitoon. He ovat saaneet halvimman hoidon ja jos he ilmoittavat haluavansa lopettaa
moisen kusetuksen, heille ilmoitetaan, etteivät he pysty siihen, sen sijaan annosta voitaisiin
nostaa. Tämä on nimeltään motivointia. He tulevat myöskin saamaan halvimman hautauksen,
polttohautauksen, yhteiskunnan kustannuksella tietenkin. Hoito on auttanut, on yksi narkkari
vähemmän ja hän ei varmasti ala käyttää uudelleen.


Minuun teki suuren vaikutuksen, kun Miska kertoi Rehapissa, että uusi potilas otetaan samalla tavalla
vastaan halaten, oli hänellä sitten kuset ja paskat housussa tai vastasilitetty puku päällä.


Mitä me opimme tästä?  Emme yhtään mitään.