Matkalta, ei suinkaan Alabamaan, vaan Minnesotaan

Olimme tänään käymässä työ- ja yhteistyöporukan kanssa tutustumassa juoppohoitolaan Naan-
talin Rymättylässä eli Rehapissa hienosti sanottuna. Meitä oli kaikkiaan 16 innokasta ja tiedon-
janoista toipujaa, läheistä, ammattilaista, opiskelijaa ja muuten vaan kiinnostunutta, joilla kai-
killa oli jonkinlaisena yhteisenä nimittäjänä Turvatupa. Meitä olisi ollut tasan 20, mutta kaksi oli
koulussa ja kaksi sairaana. Jälleen sain ilokseni hämmästellä kiinnostusta asiaan. Ns. vanhan Turvatuvan aikaan mukana olisi ollut tasan 5, eli ne, jotka olivat töissä. Mepä teemmekin työ-
tämme sydämmellämme ja 11 tuli mukaan, vaikka ei ollut työvuoro. Kaukaisin tulija tuli Ylä-
neeltä mopoautolla, vain tätä tarkoitusta varten. Siinä vaaditaan aikamoista sydämen paloa, kiitos Kari.

Tiesin ennestään hoidosta melkoisesti, Rymättylässä huomasin, että aukkojakin oli, jotka nyt
tulivat täytettyä. On ollut joitakin asioita, jotka ovat olleet hiukan hämäriä, vaikka olenkin ollut
jäljillä varsin hyvin. Olen pitänyt alkoholismia sairautena jo pitkään, mutta vasta nyt tiedän tarkasti
millainen sairaus ja aivokemialliset yhteydet mukaan lukien. Usein puheissa päihdekuntoutuksesta
liian suuren huomion vie potilaan motivaatio. Nyt ymmärsin, ettei se ole välttämätöntä, riittää,
että on ylipäätään suostuvainen tulemaan hoitoon ja siinä on selvä ero. Halu aloittaa toipumisen tie
tulee ensimmäisen viikon kuluttua, jos on tullakseen ja sehän on päihdeterapeuttien tehtävä.

Tajusin myös yhden päihdepoliittisen harhan ja kusetuksen Miska Mikkosen esityksen aikana.
Joskus parikymmentä vuotta sitten tuli päihdepoliittiseen keskusteluun ihmesana kaksoisdiag-
noosi, ihmettelin sitä silloin ja tähän päivään asti. Enää en ihmettele, sehän tarkoittaa päihdyttävää
ainetta käyttävää ihmistä, jolle tulee psyykkisiä oireita ja niitähän takuulla tulee, kun riippuvuu-
teen sairastunut jatkaa käyttämistä. Ei ole mitään järkeä antaa tällaiselle henkilölle pkv-lääk-
keitä, jollei hän lopeta päihteiden käyttöä, siitä kaikki lähtee. Samanlainen toipumisenestäjä
on nykyinen korvaushoito. Ne eivät vain estä toipumista, vaan antavat hyvän syyn jatkaa käyt-
töä, jolloin toipuminen on mahdotonta.Kun päihderiippuvainen on käyttöaikanaan valehteleva ja kusettava ja manipuloiva paskiainen, yhteiskunta päätti antaa takaisin ja tehdä toipumisentiel-
le pääsemisen lähes mahdottomaksi.

4-5 viikon intensiivijakso Rymättylässä maksaa n. 6600 e, johon sisältyy 11 kk:n jatkohoito-
ryhmät ja viikon intervallijakso. Miska kertoi toipuneiden määrän olevan sisäänkijoituksista n. 65-70 %. Jossakin olen nähnyt prosentteja jotka ovat yli 90. Tämä on arvailua, mutta uskon tämän prosentin koskevan hoidon loppuunsaattaneita. Pidän Minnesotahoidon hintaa hyvin kohtuullisena, jopa halpana. Kaiken lisäksi tähän kuuluu myös läheisten viikonloppu.