Ukkosta ilmasta ja hulluja helteessä

                Meni puoli arkkia hukkaan tekstiä, kun sähköt meni hetkeksi ja ukkonen jyrisi pari
kertaa oikein kunnolla. En muista, koska olisi ekat ukkoset olleet 7.4.  nyt oli.  Tästä kirjoittamisestakaan ei tule oikein mitään, eikä se ole ukkosen syytä. Ennen sähkökatkoa pää oli täynnä tarinaa mutta
nyt ei ole. Siitä tulikin mieleen, että sähköshokit ovat tulleet, jos eivät muotiin mutta ainakin käytetyksi
hoidoksi psykiatrisissa sairaaloissa. Tästä taas tuli mieleen, että ajelimme katselemassa Siilinjärven
matkallamme entisen mielisairaalan, Harjamäki nimeltään, jota myös Hurjamäeksi kutsuttiin kuten
myöskin Hotelli Huminaksi, aluetta. Se on vanhanajan mielisairaalarakennus, kaikki varmaankin
samoilla piirrustuksilla tehtyjä Niuvanniemi, Harjamäki, Kupittaa, Uusikaupunki, Kellokoski jne jne jne.
Samaan sarjaan kuuluu myös entinen valtion alkoholistihuoltola Perniössä Kermundsvidjassa, joka oli
toinen vaihtoehto presidentin kesäasunnoksi, mutta Naantali voitti. Kaikille näille oli siihen aikaan
tyypillistä, että ne olivat omillaan toimeentulevia yhdyskuntia. Niissä tuotettiin ruoka ja monet muut välttämättömät tarvikkeet itse tämä päti myös kaukana asutuskeskuksista sijaitseviin vankiloihin.
Olen paljon ajatellut näiden hyviä puolia, koska kaikkien näiden asiakkailla potilailla ja vangeilla on
jotakin yhteistä. He eivät useinkaan tunne kuuluvansa oikein mihinkään eivätkä tunne olevansa
oikein mistään kotoisin. Tätä irrallisuutta, tarpeettomuutta, ahdistusta ja avuttomuutta arjen asioissa puretaa päihteisiin, rikoksiin ja ehkä sairastutaan psyykkisesti. Tällainen yhteisö, johon kaikki kantavat kortensa kekoon voi joskus muodostua jonkinasteiseksi turvaverkoksi, kun ei mitään muuta ole. Tässä jutussa
meni lapsi pesuveden mukana, kun mentiin toiseen äärimmäisyyteen ja alettiin vouhkata laitostumi-
sesta 70- ja 80-luvuilla. Parhaiten tämä näkyi mielisairaalapaikkojen radikaalina lopettamisesta.
Potilaat ulostettiin avohoitoon kadulle.