maanantai 5. toukokuuta 2014

Sairaus nimeltä päihderiippuvuus ja mieleen vaikuttavat lääkkeet




Harri Nyman Rehapista kirjoitti 14.4. Turun Sanomissa raittiista elämästä ja raitistumisen syistä hyvin ansiokkaasti. Kirjoituksesnsa lopussa hän kiinnittää huomionsa päihderiippuvaisten psyyken- ja mielialalääkkeiden käyttöön. Tähän asiaan tuskin
koskaan saadaan yksiselitteistä ratkaisua, mutta laitan vielä yhden lusikan tähän
soppaan.

Useita kymmeniä vuosia päihdetyötä tehneenä olen nähnyt satoja ihmisiä, jotka ovat 
pyrkineet päihteistä eroon, jotkut paremmalla, jotkut huonommalla menestyksellä. Useilla
heistä on ollut käytössään rauhoittavia lääkkeitä vieroitusoireisiin. Sitä olen ihmetellyt ja ihmettelen edelleen, että vieroitusoireet kestävät joillakin ihmisillä jopa vuosikymmeniä,
jos katsotaan lääkkeiden käyttöajan pituutta. Useimmilla heistä ei ole psykiatrista diag-
noosia tai jos on niin se on masennus tai ahdistushäiriö. Näiden sairauksien yhteys
päihderiippuvuuteen on kiistaton. Tästä tulee mieleeni eräs tuttuni, jolla on päihderiip-
puvuuden lisäksi ADHD. Hänen ADHD sairauttaan ei voitu hoitaa ennenkuin päihderiip-
puvuus saatiin hoidettua, jotta tiedettiin, mitkä oireet johtuivat päihderiippuvuudesta ja
mitkä ADHD:sta. Tämä tie on pitkä ja vaikea, mutta ainoa, jotta tiedetään ovatko mielenterveyden ongelmat johtuneet päihteiden käytöstä vai toisinpäin. Usein psyyken-
ja mielialalääkkeiden käyttö voidaan vähentää tai lopettaa kokonaan, kun päihderiippuvuus 
ei ole aktiivisessa vaiheessa. Tosiasia kuitenkin on, että addikti on aina addikti, mutta
toipunut addikti ei tarvitse enää päihteitä.

Tässä en puhu ollenkaan ihmisistä, jotka syövät psyykenlääkkeitä psyykkiseen sairau-
teensa. Se on täysin eri asia, koska silloin lääkitys on tärkeä osa ihmisen hyvinvointia.
Itse olen toipunut masennuksesta ja minulla oli muutaman vuoden ajan kaksi lääkettä,
joista toinen lopetettiin viikko sitten puolen vuoden alasajon jälkeen. Toisen kanssa
elän todennäköisesti lopun elämääni. Se on minulla estolääkityksenä kuten masentu-
neiden vertaistukiryhmäkin.

Vertaistuki on tärkeä tuki itsensä ja tunteidensa hyväksymiseen ja ymmärtämiseen,
kuten Harri Nyman kirjoituksessaan viittasi. Päihderiippuvuudella ja masennushäiri-
öillä on paljon ristikkäisyyttä, mutta myös paljon samoja tuntemuksia itsestä ja ympä-
röivästä maailmasta, kun oma elämä on kaoottisessa tilassa.

Vapautuksen myötä alkaa arvostamaan itseään, toisia ja elämää.
(B, Piirileikistä sianpolkka)

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Onnittelut psyykelääkkeestä luopumisesta! Ne ovat loppujen lopuksi aika addiktoivaa tavaraa ja niistä voi tulla todella inhottavia vierotusoireita. Itse lopetin efexorin käytön vähän yli puolen vuoden jälkeen. Vaikka tiputin annosta pikkuhiljaa tuli ikäviä vierotusoireita mm. sähköiskuja muistuttavat tuntemukset. Kroppa ja aivot olivat muutenkin sekaisin, kun adrenaliinia ja serotoniinia ei enää lääkkeen toimesta ollutkaan niin paljon kehossa. Tämän jälkeen seurasi jonkin asteen kipulääkekoukku. Ihmeellisesti masennuslääkkeet, kun toimivat myös paljon kipua blokkaavina.
Nykyään en onneksi tarvitse mitään vahvempia kipulääkkeitä, mitä nyt joskus todella harvoin joudun ottamaan panacodia särkyihin, mutta esim. tramadolista pysyn kaukana, koska sillä on samoja vaikutusmekanismeja psyykelääkkeiden kanssa.

hannumiettinen kirjoitti...

Jos haluat haluat anonyymi 5.5. klo 11.50 kirjoittanut keskustella lisää, voit laittaa mulle e-mailia hamiettine@gmail.com. Kiitos kommentista.