Etna in memoriam

Tämän blogikirjoituksen piti kertoa siitä, miten alkoholismia, siitä toipumista käsitellään Eppu
Normaalin lyriikassa ja erityisesti ennenkuin toipuminen on alkanut. Se saa kuitenkin jäädä
seuraavaan kertaan, sillä kuolema tuli väliin, oikeastaan kaksi kuolemaa.

Viime viikon torstaina olin työkavereiden kanssa Helsingissä kokemusasiantuntijoiden kokoontumisajoissa. Tapahtuman olivat järjestäneet Mielen Avain ja KoKoA ry yhdessä.
Tapahtuman tarkoituksena oli kuulla kokemuasiantuntijoiden terveisiä, mitä on tehty ja mitä
ollaan tekemässä lähiaikoina. Pyrkimyksenä on luonnollisesti nostattaa yhteishenkeä ja uskoa
kokemusasiantuntijuuteen, tavata ihmisiä eri puolilta maata. Tässä onnistuttiinkin loistavasti,
vaikka parkkimaksu 6 tunnin pysäköinnistä oli 32 euroa paikallisessa parkkitalossa. Kun käyn
Helsingissä KoKeNet-koulutuksessa ja auto on maksullisessa parkissa Kupittaan asemalla, maksu
on 10 euroa yli 12 tunnin ajalta. Tällaisissa hengennostatustilaisuuksissa unohtuu helposti arki ja
sen ikävämpi puoli. Palatessamme takaisin Turkuun, sai yksi meistä viestin, että eräs asiak-
kaamme oli löytynyt kuolleena. Häntä eivät kokemusasiantuntijat sen paremmin kuin ammattilaiset-
kaan pystyneet auttamaan.

Viikonloppuna sain kokea suurta iloa ja taakan putoamista sydämeltä, kun luottamus ja yhteys
palasi erään ystäväni ja minun välille yli puolen vuoden välirikon jälkeen.

Koko tämänkin ilon aikana oli takana luonut varjoja poikani Sakarin ja hänen kihlattunsa Anskun
vajaan kaksi vuotiaan amerikanbulldoggi nartun Etnan kummallinen sairaus, johon ei syytä eikä
lääkettä löytynyt. Yli kuukauden sairastamisen jälkeen Etnan voimat hiipuivat kovista kortisonikuureista huolimatta niin, ettei hän jaksanut edes pissalla käydä kuin kantamalla. Tänä iltana Etna pääsi kivuistaan.
Heille ei oltu kerrottu, että suvussa on ollut syöpiä ja ruumiinavaus tietenkin tehdään. Reilussa kuu-
kaudessa elämäniloisesta ja reippaasta Etnasta tuli muistoja ja valokuvia.